"Kah", änkkäsi Baisemeaux, "kun herra Fouquet omistaa Belle-Isien…"
"Mitä siitä?"
"Kun Belle-Isle on Vannesin hiippakuntaa ja te olette Vannesin piispa…"
"Hyvä herra de Baisemeaux, jos tiesitte minun olevan Vannesin piispa, niin eihän teidän olisikaan tarvinnut tiedustaa osoitettani herra Fouquetilta."
"Olenko siis ollut ajattelematon, monsieur?" sanoi Baisemeaux masentuneena. "Siinä tapauksessa pyydän nöyrimmin anteeksi."
"Mitä joutavia! Eihän siinä mitään haittaakaan ole, — pienessä harkitsemattomuudessa", virkkoi Aramis tyynesti ja hymyili kuvernöörille, samalla kuitenkin itsekseen pohtien, miten Baisemeaux oli nähtävästi saanut kuulla hänen saapuneen Vannesista rahaministerin vieraaksi.
— Minun pitää ottaa siitä selko, — tuumi hän.
"No niin, rakas kuvernööri", sanoi hän sitten ääneen, "ryhdymmekö heti laittamaan kuntoon pikku tilejämme?"
"Miten vain, monseigneur. Mutta sallikaa minun sentään ensin kysyä, ettekö entisen tavan mukaan soisi minulle sitä kunniaa, että jäisitte luokseni aamiaiselle."
"Varsin mielelläni."