"Milloin vain suvaitsette."
"Etkö sanonut huomenna?"
"Olkoon menneeksi huomenna; sehän on jo 14. päivä eli sen päivän aatto, jona pelkään kylläännykseni alkavan. Se on siis sovittu."
"Sovittu on."
"Te lainaatte minulle hevosen?"
"Parhaani."
"Ei, otan mieluummin säyseimmän. En ole milloinkaan ollut etevä ratsastaja, kuten tiedätte itse, ja kauppiaana olen vielä jäykistynyt. Sitäpaitsi", lisäsi Planchet taaskin vilkuttaen silmäänsä, "en tahdo päätyä perille väsyksissä."
"Mikset?" kysäisi d'Artagnan umpimähkään.
"Sentähden että minulle ei siitä tulisikaan hauskaa", vastasi Planchet.
Hän nousi maissisäkiltä ja oikoi itseään niin että kaikki niveleet peräkkäin natisivat jonkunlaisena sopusointuisena rätinän sarjana.