"Olkoon menneeksi."
"Se on ikäänkuin luonnon laatima kilpa-aitaus teinensä, polkuineen, kuoppineen ja ojineen, penkereinensä ja puistokujineen. Siellä meidän kelpaa otella kaikessa rauhassa."
"Minulle paikka soveltuu mainiosti, jos kerran te hyväksytte sen. Nyt sitten lienemmekin perillä?"
"Niin. Katsokaa tätä mukavaa tienristeystä. Mitä hohtoa tähdistä tuikkii, kuten Corneille sanoo, se keskittyy tähän; luonnollisina rajoina on metsän kehä maisemaesteineen."
"Hyvä on. Sopikaamme siis vielä lopullisista ehdoista."
"Minä esitän seuraavaa järjestelyä, — jos tahdotte jotakin toisin, niin sanokaa vain."
"Kuuntelen ehdotustanne."
"Hevosen kaatuessa on ratsastajan taisteltava jalkaisin."
"Se on kieltämätöntä, koska meillä ei ole varahevosia."
"Mutta se ei pakota vastustajaa laskeutumaan maahan."