"Voi, sehän on surkeata, herttuatar!"
"Kamalaa! Minun on täytynyt käyttää kekseliäisyyttä elääkseni ja varsinkin säästyäkseni viettämästä ihan mitätöntä olemassaoloa."
"Sen voin käsittää."
"Minulla oli sekä vihamielisyyksiä että ystävyyden harrastuksia vielä hoideltavina; mutta luottoni oli mennyttä, suojelijat olivat vieraantuneet."
"Ja te kun olette osoittanut suosiollisuuttanne niin monille!" virkkoi Aramis säveästi.
"Sellaista on maailman meno, chevalier. Mutta minä osuin sitten Espanjan kuninkaan puheille…"
"Ahaa!"
"Hän oli juuri virallisesti vahvistanut jesuiittien veljeskunnalle suurmestarin, kuten tapa on…"
"Vai niin! Sekö on tapana!"
"Ettekö tiennyt hänen valtuuksiansa tässä kohden?"