"Tarkoitin: mihin tähtäätte?"
"Minä tahdon, että Ranskan valtaistuimella tulee olla kuningas, joka on suosiollinen herra Fouquetille, ja että herra Fouquet on minulle suosiollinen."
"Ah", huudahti Fouquet puristaen hänen kättänsä, "minähän jo pidän teitä läheisimpänä miehenäni; mutta uskokaa pois, rakas d'Herblay, te antaudutte harhaluuloihin."
"Missä kohden?"
"Ludvig ei ikinä käänny minua kohtaan suopeaksi."
"En ole sanonutkaan, että Ludvig muuttuu teille suosiolliseksi."
"Mutta juurihan pääsitte sitä sanomasta!"
"En puhunut Ludvigista, vaan Ranskan kuninkaasta."
"Eikö se ole samaa?"
"Ei toki; siinä on suuri ero."