"Niin tietysti. Ei sinua noin ilman aikojaan lähetettäne?"
Atos hymyili.
"Peijakas!" murahti d'Artagnan.
"Autan sinua alkuun, rakas ystävä. Kuningas on raivoissaan, eikö niin?"
"No, täytyypä myöntää, että hän ei ole tyytyväinen."
"Ja sinä tulet…?"
"Hänen käskystään, aivan oikein."
"Siis minua vangitsemaan?"
"Iskit naulaa kantaan, rakas veikkonen."
"Sitä odotinkin. Lähtekäämme!"