"Niin, teidän suodaksenne sen kuninkaalle."
"Onko se kalliskin?"
"Oh, teidän tarvitsee antaa siitä vain sata pistolia le Brunille."
"Maalaus? Kah, sepä hauskaa. Ja mitä se taulu esittää?"
"Sen selitän myöhemmin. Samalla kertaa myös tarkastin runoilijaimme asuja, vaikkette olisi sitä luullut."
"Kas vain! Ja tuleeko niistä muhkeita, hienoja?"
"Komeita kerrassaan! Ei ole monellakaan ylimyksellä niin upeata pukua. Saadaan nähdä, mikä ero on rikkauden ja ystävyyden hovisaattueen välillä."
"Aina sukkela ja ylevämielinen, hyvä kirkkoruhtinaani!"
"Teidän koulussanne."
Fouquet puristi hänen kättänsä.