Champagne pysäytti heti.
"Champagne, laske meidät maahan ja vie sitten hänen ylhäisyytensä kuninkaan luokse."
"Hm, yksinänikö, kreivitär?"
"Tehän toivoitte saavanne puhella kuninkaan kanssa, herra kardinaali."
"Se on totta."
"Nyt saatte hänet aivan kokonaan haltuunne."
"Oi, te kukkuroitte minut kohteliaisuudella."
Ja kirkkoruhtinas suuteli hienosti rouva Dubarryn kättä.
"Mutta te, madame, minnekä te vetäydytte?" kysyi hän.
"Tänne vain, tammistoon."