"Ja nyt?"
"Pikalähetti suomii hevostaan, yhä kiivaammin; ratsu kylpee vaahdossa; sen rautaiset kengät jymistävät kiveystä niin, että kulkijat kääntyvät peloissaan. Ah, ratsastaja syöksyy pitkälle ja rinteenä laskeutuvalle kadulle. Hän ajaa oikealle. Hiljentää hevosensa vauhtia. Pysähtyy suuren talon eteen."
"Nyt täytyy teidän seurata häntä mitä tarkimmin, kuuletteko?"
Ääni huokasi raskaasti.
"Olette väsynyt. Ymmärrän sen."
"Ah, aivan ruhjottu."
"Väsymys kadotkoon."
"Ah."
"No nyt?"
"Kiitos."