"Sinä olet siis joutunut tuon joukkion kanssa riitaan?"
"Olen ja en; he pelkäävät minua ja minä halveksin heitä, olemme kuitit kahden puolen."
"Se on sankarillista, mutta varomatonta."
"Kuinka niin?"
"Kreivitär on vaikutusvaltainen."
"Pyh!" äännähti Richelieu.
"Niinkö sinä sanot?"
"Sanon kuin ainakin mies, joka tuntee aseman heikot puolet ja joka osaisi tarpeen tullen pistää miinat oikeihin paikkoihin ja räjäyttää koko linnoituksen ilmaan."
"Huomaan nyt asian ydinkohdan: sinä autat poikaani kiusoittaaksesi hiukan Dubarryjä."
"Sangen suuresti sen tähden, eikä sinun tarkka näkösi ole osunut harhaan; sinun poikasi on minulle pommina, minä sytytän tulen hänellä… Mutta, muistaessani, parooni, eikö sinulla ole tytärkin?"