Ja juna kiidätti minut pois.
Päästyäni Parisiin riensin heti Prudencen luo, pyytääkseni häntä matkustamaan Margueritea tervehtimään; toivoin nimittäin, että Prudencen hilpeys virkistäisi häntä.
Astuin sisälle ilmoittautumatta ja tapasin Prudencen pukeutumishommissa.
— Oh! sanoi hän levottoman näköisenä; — onko Marguerite mukana?
— Ei.
— Kuinka hän voi?
— Huonosti.
— Eikö hän siis tulekaan?
— Pitäisikö hänen sitten tulla? Prudence punastui ja vastasi hyvin hämillään:
— Arvelin, että kun te tulitte Parisiin, niin kenties hän tulee teitä noutamaan.