— Niin, vielä kerran; mutta kuka on kertonut Teille matkastani ja sen tarkoituksesta?
— Hautuumaan puutarhuri.
— Oletteko nähnyt haudan?
Uskalsin tuskin vastata, sillä ääni, joka tuon kysymyksen teki, todisti vielä siksi suurta mielenliikutusta, ja joka kerta, kun hänen ajatuksensa tahi puhe kääntyi tuohon tuskalliseen aiheeseen, puhkesi tuo liikutus hänessä valloilleen.
Tyydyin sentähden vain nyökkäämään päälläni.
— Hän hoitaa sitä hyvin, sanoi Armand. Ja kaksi isoa kyyneltä vierähti hänen kalpeille poskilleen. Hän käänsi pois kasvonsa salatakseen ne, minä en ollut huomaavinani niitä, vaan muutin puheenaihetta.
— Siitä on nyt kulunut kolme viikkoa, kun Te matkustitte.
Armand kohotti käden otsalleen ja vastasi:
— Niin, tasan kolme viikkoa.
— Olipa se pitkäaikainen matka!