Jos te ette ole Isabelle de Lautrec, jota luulin uskottomaksi, ken sitten olette?
Minä olen Antoine de Bourbon, Moret'n kreivi, jonka luultiin kaatuneen Castelnaudaryn taistelussa ja joka elää vielä, ei suinkaan Jumalan armahtamana, vaan Jumalan koston uhrina.
Voi! jos asia on niinkuin pelkään sen olevan, tuho meitä kumpaakin kohdatkoon!
Kyyhkynen eksyi yössä, tai sitten se uupui ja sen täytyi levähtää.
Se ei saapunut ennenkuin päivän ensimäisten säteitten syttyessä.
XIV.
Toukokuun 16:na, kello seitsemän aikaan aamulla.
Aivan totta, totta, te onneton! niin, minä olen Isabelle de Lautrec!
Te olette luullut minua uskottomaksi, minua! Miksi? minkä tähden? missä tilaisuudessa? Sillä minä en nyt puolusta itseäni, minä syytän!
Tiedättekö, ettei kyyhkyseltä mene kuin kaksi tuntia lentäessään teidän luotanne minun luokseni ja minun luotani teidän luoksenne? tiedättekö, että me emme siis ole kuin kolmenkymmenen lieuen päässä toisistamme.