— Mutta tämä päivällinen ei kaiketi liene aiottu yksin sinua varten, Porthos veikkoseni? sanoi Aramis.
— Ei, sanoi Porthos; odotin naapuristosta muutamia herroja, jotka juuri lähettivät sanan ett'eivät he tulekkaan; istukaa te heidän sijallensa, en minä menetä vaihtokaupassa. Hohoi! Mousqueton, istumia ja toinen mokoma lisää pulloja!
— Tiedättekö, mitä tässä syödään? kysyi Athos kymmenen minuutin kuluttua.
— No hiidessä! vastasi d'Artagnan, juottovasikkaa ja...
— Ja lampaanpaistia, jatkoi Porthos.
— Ja lintupaistia, virkkoi Aramis.
— Erhetystä! te syötte, hyvät herrat, sanoi Athos painavasti, te syötte hevosta.
— Elä hemmetissä! sanoi d'Artagnan.
— Hevosta! huudahti Aramis irvistellen.
Porthos ei virkkanut mitään.