— No niin! luovuta se minulle samasta hinnasta minkä itse maksoit.
— Minä aioin juuri tarjota sitä sinulle, d'Artagnan veikkoseni, ja myöntää sinulle niin pitkän maksu-ajan kuin vaan tarvitset.
— Kuinka paljon se maksaa sinulle?
— Kahdeksan sataa livre'ä.
— Tässä on neljäkymmentä kaksoispistole'a, ystäväni, sanoi d'Artagnan vetäen summan taskustaan; minä tiedän sinun saavan runoistasi maksun tämmöisissä rahoissa.
— Sinä olet siis rikas? sanoi Aramis.
— Rikas, upporikas, veikkoseni.
Ja d'Artagnan helisti taskussaan jälelle jääneitä pistole'itansa.
— Lähetä satulasi muskettisoturien hotelliin, niin tuodaan hevosesi samassa kuin meidänkin.
— Hyvä; mutta kello on kohta viisi; kiiruhtakaamme.