— Lähteekö hän huomenna, ja minne?
— La Rochelle'en.
— Hän ei saa lähteä! huudahti mylady, kadottaen tavallisen malttinsa.
— Ole huoleti, vastasi Felton, ei hän lähdekkään.
Mylady vapisi ilosta; hän oli nähnyt nuoren miehen sydämmen sisimpään: Buckingham'in kuolema oli siellä selvin kirjaimin kirjoitettuna.
— Felton, sanoi hän, sinä olet suuri kuin Judas Makkabeus! Jos sinä kuolet, kuolen minä sinun kanssasi. Siinä kaikki mitä voin sinulle sanoa.
— Vaiti! sanoi Felton, me olemme perillä.
Tultiin purren kylkeen.
Felton juoksi ensin nuoratikkaille, ojensi kätensä mylady'lle, jota matruusit tukesivat, sillä meri oli vielä kovin liikkeessä.
Hetkisen perästä olivat he aluksen kannella.