— No puhukaa!
— Hiljempaa! Äiti ja lapsi voivat hyvin.
— Hän on siis synnyttänyt, hän on pelastunut! — lausui Beausire sanomattoman riemun vallassa.
— Aivan niin monsieur, mutta koettakaa pysyä tyynenä.
— Onko se tyttö?
— Ei, hän sai pojan.
— Sitä parempi. Voi, ystäväni, kuinka onnellinen olen! Viekää herrallenne sulimmat kiitokset ja sanokaa, että henkeni ja kaikki mitä minulla on, kuuluu hänelle…
— Kyllä, monsieur, sen sanon, jahka hänet tapaan.
— Kuulkaapa, hyvä ystävä, miksi äsken sanoitte… Mutta ottakaa ensin nämä kaksi louisdoria.
— Monsieur, minä en ota vastaan rahoja keltään muulta kuin isännältäni.