— Ei.
— Eikä sitä aiotakaan piakkoin ottaa?
— Ei, madame, Jumala paratkoon, ei!
— Siinä tapauksessa, — huudahti vanhus nousten ylös, — on minua petetty, hävyttömästi pidetty pilkkana.
Flageot sysäsi peruukin ylös otsalleen ja mutisi:
— Niin pelkään, madame.
— Mestari Flageot!… — huusi kreivitär.
Asianajaja ponnahti tuolillaan pelosta ja antoi merkin Marketalle, joka oli jo valmiina isäntäänsä auttamaan.
— Mestari Flageot, — jatkoi kreivitär, — minä en aio kärsiä tätä nöyryytystä ja minä turvaudun poliisipäällikköön saadakseni tietooni tuon lepakon, joka on tällä tavoin minua loukannut.
— Hm, — hymähti Flageot; — sen tiedon saamisen taitaa olla niin ja näin.