Kookaskasvuinen munkki nousi nyt reippain askelin saarnastuoliin. Chicot koetti saada nähdä hänen kasvonsa, mutta se oli mahdotonta.
— Hyvä, — ajatteli hän, — ellen minä saa nähdä noiden kasvoja, niin eivät hekään saa nähdä minun kasvojani.
— Hyvät veljet, — alkoi nyt puhua ääni, jonka Chicot heti tunsi ylihovijahtimestarin ääneksi. — Anjoun maakunnasta saapuneet uutiset eivät ole läheskään rauhoittavia. Meiltä tosin ei puutu siellä myötätuntoa, mutta edustajiakaan ei meillä siellä ole. Liiton laajentaminen tässä maakunnassa oli uskottu parooni Méridorin huostaan. Mutta jouduttuaan epätoivoon tyttärensä äskettäin tapahtuneen kuoleman johdosta, on ukko surussaan tullut laiminlyöneeksi pyhän Liigan asian, emmekä me nykyisin voi ottaa häntä lukuun, niin kauvan kuin hän suree tuota sattunutta onnettomuuttaan. Mitä minuun itseeni tulee, tuon minä Yhdistykseen kolme uutta jäsentä. Neuvosto ratkaiskoon, otetaanko nämä kolme veljeä, joista minä vastaan yhtä hyvin kuin itsestäni, pyhän Yhdistyksen jäseniksi.
Kuului suostumuksensorinaa. Ja veli Monsoreau astui paikalleen.
— Veli La Hurière! — huusi sama munkki, joka näytti toimivan jonkinlaisena airueena. — Ilmoittakaa meille, mitä olette toimittanut Parisissa.
Toinen munkki nousi nyt vuorostaan saarnastuoliin.
— Veljet! — puhui hän. — Te tiedätte parhaiten, miten minä olen ollut katoliselle opille uskollinen ja kuinka minä olen antanut tästä uskollisuudestani näytteen sinä suurena päivänä, jolloin se sai voiton. Niin, hyvät veljet, minä olen alati ollut, jumalan kiitos, suuren Guisen Henrikkimme uskollinen puoltaja ja herra Bermeltä sain minä täyttääkseni ne käskyt, jotka nyt olen täyttänyt aina niin pitkälle, että surmasin omat vuokralaiseni. Tämä uskollisuuteni pyhälle asialle sai aikaan sen, että minusta tehtiin yhden kaupunginkorttelin tarkastusmies, ja minä rohkenen sanoa, että se oli uskonnolle onnellinen seikka. Olen näin ollen saanut selville kaikki kerettiläiset Saint-Germain-l'Aauxerroisin korttelista, jossa l'Arbe Secin kadulla edelleenkin pidän Tähti-nimistä ravintolaa teidän palvelukseksenne, veljet. Ja merkittyäni ylös kerettiläisten nimet ilmaisen minä ne ystävillemme. En tosin nykyisin janoa yhtä paljo kuin ennen hugenottien verta, mutta kuitenkin pidän suuressa arvossa sen pyhän liiton tarkoitusperiä, jonka perustamista me puuhaamme.
— Nyt on pidettävä korvat auki, — ajatteli Chicot. — Tuo La Hurière oli, ellen väärin muista, hurja kerettiläisten murhaaja ja on Liigan suuressa suosiossa.
— Puhukaa, puhukaa, — kehottivat useat äänet yht'aikaa.
La Hurière, joka nyt katsoi sopivan hetken tulleen, puhelahjojensa käyttämiseen, johon hänellä harvoin oli tilaisuutta, vaikka hän luuli kaunopuhujaksi syntyneensäkin, ajatteli hetkisen, rykäsi ja jatkoi: