— Minä olisin menetellyt vieläkin paremmin, armollinen herra. Olisin sanonut teille, että te olitte tahrannut kunnianne.
— Malttakaahan hetkinen, Bussy, — virkkoi herttua, joka nyt jo hieman tointui. — Olkaa hyvä ja kuulkaa minua. Ymmärrätte, hyvä ystävä, etten minä koetakaan puhdistautua.
— Siinä teette väärin, hyvä prinssi, sillä te ette ole tavallista ylimystä parempi, kun on kysymys kunnianasioista.
— Hyv'on! Juuri siitä syystäpä minä pyydän teitä Monsoreaun tuomariksi.
— Minuako?
— Teitä juuri. Ja teidän tulee sanoa minulle, eikö hän ole käyttäytynyt minua kohtaan kuin petturi.
— Teitäkö kohtaan?
— Niin, minua kohtaan, jonka tarkoitukset hän tunsi.
— Ja teidän korkeutenne tarkoituksena oli…
— Saada Diana rakastamaan itseäni.