— Hyvin mielelläni. 1:o) torilla, 2:o) torilla ja 3:o) toreilla.
— Herra Chicot laskee leikkiä, — virkkoi kansleri nauraen. — Ja mitkä ovat heidän tuntomerkkinsä?
— He ovat puetut niinkuin parisilaiset ja liikuttelevat kävellessään jalkojaan, — vastasi Chicot vakavasti.
Yleinen rekkanauru seurasi tätä selitystä. Herra Morvilliers katsoi parhaaksi seurata toisten esimerkkiä ja alkoi hänkin nauraa. Mutta kohta hän taas kävi vakavammaksi ja virkkoi:
— Vielä on minun urkkijani ollut läsnä eräässä heidän kokouksessaan ja sellaisessa paikassa, jota herra Chicot ei tiedä.
Anjoun herttua kalpeni.
— Missä sitten? — kysyi kuningas.
— Pyhän Genovevan luostarissa.
Chicot pudotti tällöin paperista leikkelemänsä variksen, jonka hän aikoi asettaa amiraalilaivan kannelle.
— Se on mahdotonta, — mutisi herttua.