— Ah! huudahti Morrel iloissaan, sillä hän ajatteli itsekseen, että tämä kuolemantapaus viivyttäisi paljon Valentinen häitä.
— Mutta tuskaani lisää se, sanoi nuori tyttö, aivan kuin tämä tunne heti olisi saanut rangaistuksensa, — että äidinäitini kuollessaan määräsi, että avioliitto on solmittava mahdollisimman pian. Hänkin toimi minua vastaan, vaikka luuli minua suojaavansa.
— Kuulkaa! sanoi Morrel.
He vaikenivat.
Kuului, miten ovi aukeni ja joku käveli käytävässä ja portailla.
— Isäni lähtee työhuoneestaan, sanoi Valentine.
— Ja saattaa tohtoria pois, lisäsi Morrel.
— Mistä tiedätte, että tohtori on täällä? kysyi Valentine kummastuneena.
— Otaksun vain, sanoi Morrel.
Valentine katsoi nuoreen mieheen.