— Tuon.
— Oletteko siitä varma?
— Olen.
— Takaatteko sen?
— Takaan.
Ja hänen katseessaan oli niin suuri voima ja varmuus, että täytyi luottaa hänen tahtoonsa ja kykyynsä.
— Kiitos, kiitos, tuhat kertaa kiitos! Mutta ellei Jumala tee ihmettä ja lahjoita teille jälleen puhelahjaa, liikuntaa, toimintakykyä, kuinka voitte te, tuoliin kahlehdittuna, mykkänä ja liikkumattomana, kuinka voitte te vastustaa tätä avioliittoa?
Hymy kirkasti vanhuksen kasvot, omituinen hymy, joka näkyi vain silmissä.
— Minun pitää siis odottaa? kysyi nuori mies.
— Niin.