— Istukaamme siis, lausui Villefort kärsimättömänä, — sillä tämä kestää jonkin aikaa.
— Istukaa! ilmaisi vanhuksen katse.
Villefort istui, mutta Valentine jäi seisomaan isoisänsä viereen nojaten hänen tuoliinsa, ja Franz seisoi hänen edessään paperit kädessään.
— Lukekaa, ilmaisi vanhuksen katse.
Franz avasi kuoren, ja huoneessa vallitsi syvä hiljaisuus. Sitä jatkui hänen alkaessaan lukea:
Ote päiväkirjasta, joka laadittiin bonapartelaisten klubissa Saint-Jaques-kadun varrella helmikuun 5. päivänä 1815.
Franz keskeytti.
— Helmikuun 5. päivänä! Samana päivänä, jona isäni surmattiin!
Valentine ja Villefort olivat vaiti. Vanhuksen katse vain sanoi selvästi:
— Jatkakaa!