Avrigny ei sitä edes huomannutkaan. Tietyn ajatuksen vallassa hän hyppäsi yhdellä harppauksella kolme neljä viimeistä porrasaskelmaa, riensi keittiöön ja näki tarjottimella suurimmaksi osaksi tyhjennetyn karahvin.
Hän syöksyi siihen käsiksi aivan kuin haukka saaliinsa kimppuun.
Läähättäen hän saapui Noirtier'n huoneeseen.
Rouva Villefort nousi hitaasti huoneistoonsa vieviä portaita.
— Tämäkö karahvi se oli? kysyi Avrigny.
— Sama, herra tohtori.
— Tämä on samaa mehujuomaa, jota nautitte.
— On luullakseni.
— Miltä se maistui?
— Kitkerältä.