— Ennen käveli öisin pihalla koira, mutta se on viety Auteuilissa olevaan taloon, samaan, jonne sinäkin tulit, muistathan?
— Kyllä.
— Sanoin viimeksi eilen: Olette hyvin ajattelematon, herra kreivi, sillä kun lähdette Auteuiliin ja viette palvelijanne mukananne, talo jää autioksi. — Entä sitten? kysyi hän. — Jonakin kauniina päivänä teiltä varastetaan, sanoin minä.
— Mitä hän siihen vastasi?
— Hän vastasi: Mitä se minuun kuuluu, vaikka varastettaisiinkin?
— Andrea, on keksitty erikoisella koneistolla varustettuja kirjoituspöytiä. Hänellä on kai sellainen.
— Millainen?
— Sellainen, joka sulkee varkaan satimeen ja soittaa jotakin säveltä. Kuulin kerrottavan, että viime näyttelyssä oli sellaisia.
— Hänellä on mahonkinen kirjoituspöytä, ja sen avain on aina suulla.
— Eikö häneltä varasteta?