— Kutsuitteko minua? kysyi hän vangilta.
— Tekö olette sen joukon päällikkö, joka minut toi tänne?
— Olen, teidän ylhäisyytenne.
— Mitä siis vaaditte lunnaiksi, sanokaa?
— Aivan yksinkertaisesti vain ne viisi miljoonaa, jotka teillä on.
Danglars tunsi kamalan kouristuksen sydämessään.
— Minulla ei ole mitään muuta kuin se, se on jäännös tavattoman suuresta omaisuudestani. Jos sen minulta riistätte, riistätte elämäni.
— Meitä on kielletty vuodattamasta vertanne, teidän ylhäisyytenne.
— Ja kuka sen on kieltänyt?
— Hän, jota tottelemme.