"Ota siis nämä kaksi venetsialaista sekiiniä ja anna ne rakastetullesi, jotta hän voi niistä teettää itselleen korvakoristeet."
"Ja ottakaa te tämä tikari", sanoi nuori paimen. "Albanon ja Civita-Castellanan väliltä ette mistään löydä paremmin veistettyä päätä."
"Otan sen vastaan", sanoi matkamies, "mutta nyt jään sinulle velkaa, sillä tikari on enemmän kuin kahden sekiinin arvoinen."
"Ehkä kauppiaan mielestä, mutta minulle, joka sen itse olen veistänyt, se tuskin on piasterin arvoinen."
"Mikä on nimesi?" kysyi matkamies.
"Luigi Vampa", vastasi paimen yhtä ylpeästi kuin olisi sanonut: Aleksander, Makedonian kuningas. "Entä teidän?"
"Minun nimeni", vastasi matkustaja, "on merenkulkija Sindbad."
Franz d'Epinay huudahti hämmästyksestä.
— Merenkulkija Sindbad! sanoi hän.
— Niin, lausui kertoja, — sen mainitsi matkamies Vampalle nimenään.