— Kuulkaahan nyt. Emme millään keinoilla voi hankkia itsellemme vaunuja?
— Emme.
— Emmekä hevosia?
— Yhtä vähän.
— Mutta kärryt voimme saada?
— Ehkä.
— Ja härkäparin.
— Luultavasti.
— No, silloin on kaikki hyvin. Minä koristutan kärryt, ja me pukeudumme napolilaisiksi elonkorjuumiehiksi ja esitämme Leopold Robertin taulua. Jos kreivitär tulee kanssamme ja pukeutuu Pozzuolin tai Sorrenton naisten pukuun, niin on naamioitus täydellinen.
— Tällä kertaa olette todellakin oikeassa, huudahti Franz, — ja tuumanne on oivallinen. Oletteko jo maininnut siitä kenellekään?