— Joka tapauksessa olkaa varovainen, sanoi kreivitär.
— Olkaa huoleti!
Franz otti hattunsa ja läksi kiireimmän kautta. Hän oli lähettänyt vaunut pois ja käskenyt niiden palata kahden tunnin kuluttua. Kaikeksi onneksi oli Bracciano-palatsi, jonka toinen pääty on Corsolle päin ja toinen Piazza di Santi Apostolille, vajaan kymmenen minuutin matkan päässä London-hotellista. Lähestyessään hotellia Franz näki erään miehen seisovan keskellä katua. Hän arvasi heti paikalla, että mies oli Albertin kirjeen tuoja. Miehellä oli yllään pitkä viitta. Franz meni häntä kohden, mutta tämä puhuttelikin ensin häntä.
— Mitä teidän ylhäisyytenne tahtoo? sanoi hän astuen askelen taaksepäin aivan kuin olisi varuillaan.
— Tehän tuotte minulle vicomte de Morcerfin kirjeen, sanoi Franz.
— Teidän ylhäisyytenne asuu Pastrinin hotellissa?
— Asun.
— Teidän ylhäisyytenne on vicomten matkatoveri?
— Olen.
— Mikä on teidän ylhäisyytenne nimi?