— On, puuttuu ainoastaan kahdeksansataa piasteria.
Kreivi meni kirjoituspöytänsä luo ja avasi laatikon, joka oli täynnä kultarahoja.
— Toivottavasti, hän sanoi Franzille, — ette loukkaa minua kääntymällä jonkun toisen puoleen?
— Näettehän, että olen tullut suoraan teidän luoksenne, sanoi Franz.
— Ja minä kiitän teitä siitä, ottakaa.
Hän viittasi Franzia ottamaan laatikosta.
— Täytyykö Luigi Vampalle ehdottomasti lähettää tuo rahamäärä? sanoi Franz katsoen vuorostaan terävästi kreiviin.
— Päättäkää itse, onhan jälkikirjoitus siksi selvä.
— Minä arvelen, että jos te vain tahtoisitte tuumia, löytäisitte helposti toisenkin pelastuskeinon, sanoi Franz.
— Minkä? kysyi kreivi kummastuneena.