"Hänen määränään oli Noisy."
"Mistä sen tiedät?"
"Voi, hyväinen aika, sen tietämiseen ei tarvinnut olla kovinkaan nokkela! Tunsin hevosen; sen omistaa teurastaja, joka toisinaan vuokraa sen Bazinille. Ajattelinpa, että teurastaja ei anna käytettäväksi hevostaan tahtomatta tietää, mikä on matkan määränä, vaikka hän ei voikaan pelätä herra Bazinin pystyvän ratsastamaan hevosta menehdyksiin."
"Ja hän vastasi sinulle, että määräpaikkana oli…"
"Noisy, niin. Se muuten näyttääkin olevan hänen tapanaan; hän ratsastaa sinne pari kolme kertaa viikossa."
"Tunnetko Noisyn?"
"Kyllä vainkin; siellä asuu imettäjäni."
"Onko Noisyssa mitään luostaria?"
"On, ja komea, — jesuiittaluostari."
"Hyvä", virkahti d'Artagnan; "ei epäilystäkään enää!"