"Mitä! Taaskin sinä! Miksi sen veit?"
"Niin", kysyi La Ramée, "minkätähden otit lasipalasen hänen korkeudeltaan?"
Grimaud, joka piteli lasipalaa kädessään, laski sormensa sen reunalle ja sanoi:
"Terävä."
"Se on totta, monseigneur", huomasi La Ramée. "Hiisi, kuinka verrattoman miehen olemmekaan hänestä saaneet!"
"Herra Grimaud!" sanoi prinssi, "oman hyvänne tähden pyydän teitä pysyttelemään aina siksi loitolla minusta, etten ulotu teihin käsiksi."
Grimaud kumarsi kunnioittavasti ja peräytyi aivan seinään asti.
"Älkää huoliko, monseigneur", esitti La Ramée, "antakaa pikku hirsipuunne tänne, niin minä teroitan sen veitselläni."
"Tekö!" virkahti herttua hymyillen.
"Niin, minä; ettekö sitä halunnut?"