"Olenhan jo kieltänyt tuota miestä", hän ärähti, "tunkeutumasta tänne minun luvattani."
"Monseigneur", puolusti La Ramée, "teidän tulee antaa hänelle anteeksi, sillä minä kutsuin hänet tänne."
"Mutta minkätähden sen teitte, kun tiedätte, että minä en häntä siedä?"
"Monseigneur muistaa sopimuksemme", huomautti La Ramée, "että hän tarjoilee herkullisella illallisellamme. Onko monseigneur unohtanut illallisen?"
"En, mutta Grimaudin minä unohdin."
"Monseigneur tietää, että illallinen ei käy laatuun hänettä."
"No niin, tehkää mielenne mukaan?"
"Lähestyhän, hyvä mies", käski La Ramée, "ja kuuntele, mitä sinulle sanon."
Grimaud läheni peräti yrmeän näköisenä.
La Ramée pitkitti: