"Kyllä, jos voimme."
D'Artagnanin hevonen kieltäysikin nyt juoksemasta pitemmälle; se ei enää hengittänyt. Viimeinen kannuksen isku sai sen sortumaan maahan sen sijaan että olisi kiihdyttänyt sen liikkeelle.
"Voi hiisi", äännähti Portos, "nyt tuli loppu Vulcanuksesta!"
"Lempo!" huudahti d'Artagnan tukkaansa repien; "meidän täytyy siis pysähtyä! Anna minulle hevosesi, Portos. No, mikä hitto sinua vaivaa?"
"Tuhannen tulimmaista, minä kaadun", vastasi Portos, "tai oikeastaan menehtyy Bayard."
D'Artagnan yritti saada hevosta nousemaan, Portoksen kiskoessa kaikin voimin jalkojansa jalustimista; mutta samassa huomattiin, että veri pursusi elukan sieraimista.
"Se oli kolmas!" hän sanoi. "Nyt on kaikki mennyttä!"
Samassa kuului hirnahdus.
"Hiljaa!" sanoi d'Artagnan.
"Mitä nyt?"