"Joutavia!" sanoi d'Artagnan; "he luulevat meidän olevan voimakkaampia, koska ajamme heitä takaa; he säikkyvät ja hajaantuvat."
"Niin, se on varmaa", arveli Portoskin.
"Kas, näetkö nyt?" huudahti d'Artagnan.
"Kyllä, taaskin kipinöitä; näin ne minäkin nyt", vastasi Portos.
"Eteenpäin, eteenpäin!" käski d'Artagnan kaikuvalla äänellään; "viiden minuutin kuluttua saamme nauraa."
He ryntäsivät jälleen yön selkään. Kivusta ja ponnistuksesta hurjistuneet hevoset kiitivät pitkin pimeätä tietä, jolla nyt alkoi häämöttää jotakin tiheämpää ja tummempaa kuin muu ilmapiiri.
KAHDEKSASKOLMATTA LUKU
Tapaaminen
Vielä ratsastettiin kymmenen minuuttia samaa vauhtia.
Kiireisesti irtausi kaksi tummaa kohtaa ryhmästä; ne lähestyivät, suurenivat ja saivat yhä selvemmin kahden ratsumiehen hahmon.