"Sen olisin suonut."
"Minä ajattelin, että teidän ylhäisyytenne piti Kaarlo I:n kuolemaa Englannin menestykselle välttämättömänä pahana."
"Niin", vastasi Cromwell, "se on vieläkin käsitykseni. Mutta muuta ei tarvittu kuin että hän vain kuoli; parempi olisi kenties ollut, että se ei olisi tapahtunut mestauslavalla."
"Minkätähden, teidän ylhäisyytenne?"
Cromwell hymyili.
"Suokaa anteeksi", tiukkasi Mordaunt, "mutta te tiedätte, kenraali, että opiskelen valtiotaitoa ja haluan kaikissa olosuhteissa käyttää hyödykseni opetusta, mitä herrani suvaitsee minulle antaa."
"No, sentähden, että olisi sanottu minun tuomituttaneen hänet lain nimessä, mutta armosta päästäneen hänet pakenemaan."
"Mutta jos hän olisikin paennut tapaamattomiin?"
"Mahdotonta."
"Mahdotontako?"