"Sitä, ja siihen minulla on oikeus."
Upseeri näytti aikovan rynnätä hänen kimppuunsa.
"Maksetaan etukäteen, maksetaan", ehätti vanhempi nainen ja pisti kiireesti käden taskuunsa.
"Voi Jumalani!" kuiskasi hän seuralaiselleen, "minulla ei olekaan kukkaroa."
"Todellako?"
"Entä te, Andrée, onko teillä kukkaronne?" Nuori nainen kopeloi nyt vuorostaan taskussaan yhtä levottomasti.
"Minä… ei minullakaan."
"Hakekaa joka taskusta."
"Ei se auta!" huudahti nuori nainen harmistuneena, sillä hän huomasi upseerin pitävän heitä silmällä tämän pulman aikana, ja kuskina istuva koiranleuka avasi jo leveän suunsa nauruun onnitellen itseään siitä, mitä mielessään ehkä piti hyvänä varokeinona.
Molemmat naiset hakivat turhaan; kumpikaan ei löytänyt edes yhtä kolikkoa.