"Ah, monseigneur, ne minä hukkasin. Aatos juolahti mieleeni vasta päivää myöhemmin kuin olin saanut vieraittenne luettelon. Laskekaamme nyt myös se aika, joka kuluu sopimuksen hierontaan, ja silloin huomaatte, monseigneur, että pyytäessäni odottamaan vain kello viiteen en teiltä muuta pyydä kuin aivan välttämätöntä."
"Mitä? Eikö tuo pullo viiniä vielä olekaan täällä?"
"Ei, monseigneur."
"Hyvä Jumala! Entä jos savernelainen virkaveljenne sattuisi olemaan Rohanin prinssille yhtä uskollinen kuin te olette minulle?"
"No mitä sitten, monseigneur?"
"Jos hän kieltäytyy pulloa antamasta, kuten te hänen sijassaan tekisitte?"
"Minäkö, monseigneur?"
"Niin, ette suinkaan te luovuttaisi sellaista viinipulloa, jos se olisi kellarissani?"
"Pyydän nöyrimmästi anteeksi, monseigneur; mutta jos jonkun virkaveljeni pitäisi kestittää kuningasta ja hän tulisi minulta pyytämään pullollisen parasta viiniänne, antaisin sen hänelle heti."
"Vai niin!" sanoi marski hiukan nyrpistäen nenäänsä.