"Ja kenen käskystä?"
"Kuningattaren käskystä."
"Vai niin", sanoi kuningas.
Sillä välin kuningatar oli avannut kirjeen ja lukenut nämä kaksi riviä:
"Palasitte eilen Pariisista ja astuitte linnaan kello kahdeksan illalla. Laurent näki teidät."
Sitten kuningatar oli, yhä välinpitämättömän tyynenä, avannut puoli tusinaa kirjelippuja, kirjeitä ja anomuksia, jotka olivat hajallaan haahkanuntuvaisella peitteellä.
"No niin!" sanoi hän nostaen katseensa kuningasta kohti.
"Kiitos, madame!" sanoi tämä ensimmäiselle kamarirouvalle.
Rouva de Misery poistui huoneesta.
"Anteeksi, sire", sanoi kuningatar, "selittäkää minulle muuan asia."