"Oo, madame!" huudahti eukko pannen kätensä ristiin ja kurottaen kaulaansa.
"Olitte kai palkastanne levoton?" sanoi kreivitär.
"Hyvä rouva, en minä ole siitä sanaakaan sanonut. Minähän vain kysyin kreivittäreltä, milloin saisin palkkaa, eikä siinä ole mitään kummaa, kun en ole kolmeen kuukauteen mitään saanut."
"Luuletteko, että tuosta riittäisi teidänkin palkaksenne?"
"Hyvä Jumala, madame, jos minulla olisi noin paljon, riittäisi sitä eliniäkseni."
Rouva de la Motte katseli eukkoa kohauttaen hartioitaan kuvaamattoman halveksivasti.
"Onneksi", sanoi hän, "jotkut ihmiset muistavat, mikä nimi minulla on, kun toisilta, joiden pitäisi muistaa, se näkyy unohtuvan."
"Ja mihin aiotte käyttää noin paljon rahaa?" kysyi Clotilde.
"Kaikkeen!"
"Ensiksikin, madame, olisi minun mielestäni tärkeintä, että laitetaan keittiö kuntoon, sillä varmaankin te nyt panette toimeen vieraskutsut, kun on rahaa."