"Sitä juuri hain."
"Lempo soikoon, siinä on sotaisa luonne! Mutta tyyntykää, miekan jätitte kotiin, ja siinä teitte vallan oikein. Puhutaan nyt muusta. Tahdotteko olla niin hyvä, että sallitte minun tarjota käsivarteni rouvalle?"
"Minun naiselleni?"
"Niin, tälle rouvalle. Ellen erehdy, on se tavallista naamiohuveissa, taikka sitten olen täällä ihan muukalainen."
"Kaiketi se käy laatuun, jos naisen kavaljeeri suostuu."
"Joskus riittää sekin, että nainen suostuu."
"Haluatteko kauankin pitää häntä seurassanne?"
"Voi, hyvä herra Beausire, nyt olette liian utelias; ehkä vain kymmenen minuuttia, ehkä puoli tuntia taikka kerrassaan koko yön."
"Tämä on suoraa pilkantekoa."
"Suostutteko vai ette? Annatteko rouvan minun huostaani…"