"Teidät, juuri teidät."
"Tämä on liikaa."
"Sitä minäkin ajattelin."
"Miksi ette väitä, että puhuttelitte siellä minua? Se olisi vieläkin hassumpaa."
"Aioin juuri tulla puhumaan, kun joukko naamioittuja tunki väliin."
"Te olette hullu!"
"Siitä olinkin varma, että saisin teiltä sen vastauksen. Ei olisi pitänyt tähän vaaraan mennä. Oma syyni se on."
Kuningatar nousi äkkiä ja käveli kiihtyneenä vähän aikaa edestakaisin. Kreivi silmäili häntä hämmästyneenä. Andrée värisi pelosta ja levottomuudesta. Jeanne puristi käsiään nyrkkiin säilyttääkseen malttinsa.
Pysähtyen prinssin eteen kuningatar sanoi:
"Hyvä ystävä, jätetään nyt pila sikseen; minulla on niin ärtyisä luonto, että kuten näette, jo nyt olen menettää malttini. Tunnustakaa heti, että olette tahtonut huvitella minun kustannuksellani, ja minä tyydyn siihen."