Kuin vainajan ääni, mi vihloen soi läpi aution kalmiston, niin, valtiatar, niin armaani, oi, tää soittoni särkynyt on!
Jo heltyykö mielesi vihdoinkin,
jo käännätkö ylpeän pään?
Vain sulle, sa ainut armahin,
tein kuolinlauluni tään!
Ma laulan: on kultaa silmäsi tuo,
salamoita mi syytää ja lyö,
on povesi huumaava Lethen vuo
ja hapsesi Styxin yö.
Kuin vainajan ääni, mi vihloen soi
läpi aution kalmiston,
niin, valtiatar, niin, armaani, oi,
tää soittoni särkynyt on!
Ma laulan varttasi valkeaa
ja hipiää hienoa sen,
ma laulan, kun unta en silmiini saa
sun tähtesi, hirtehinen.
Ma laulan autuutta miehen sen,
jolle huultesi huumat suot.
Valo taivainen, tuli helvettien,
sinä hurman ja turman tuot!
Jo heltyykö mielesi vihdoinkin, jo käännätkö ylpeän pään? Vain sulle, sa ainut armahin, tein kuolinlauluni tään!
CHARLES BAUDELAIRE
SPLEEN I
Mulla muistoja enemmän on, tuhatvuotias jos oisin.