Sanaton romanssi.
Sa lietkö vaalea vai lietkö tumma.
Sa uskot kahviporon pyöryläisiin.
Niin mustina muratit kiertää.
Syyslaulu.
Sydän valkea, vapisevainen.
Käykäämme yhteen vaieten, anteeksiantain.
Uni suuri ylleni lankeaa.
Serenaadi.
Charles Baudelaire:
Spleen I.
Spleen II.
Sua lemmin, sa yöllisen taivaan lainen.
Meri ja ihminen.
ALFRED DE MUSSET
LUKIJALLE
Tää kirja koko nuoruuteni sulkee, ma melkein tietämättäni sen tein, se elämäni lailla yössä kulkee, sen kirjoitin ja itkin itsellein.
En vala menneisyyttä muotoon uuteen: niin vaihtuu ihminen kuin virran vuo. Sa runorukka, jääpä ikuisuuteen, sun vieköön Luoja ystävien luo.
Sa outo lukija, ken lienetkin, ah, lue ihmis-suurin sydämin ja varo liioin mua soimaamasta:
Näät ensi säkehissä lapsen vain ja sitten surut nuoruus-unelmain, ja viimeisissä miehuus alkaa vasta.