Keskusteltaessa tapaa usein hyvin tavallisen erehdyksen ja se on — että horoskooppi tekee ihmisen. Yhtä hyvin voisi sanoa, että räätäli tekee ihmisen! Tosin hän muodostelee miestä; mutta miellyttävinkin matkamies liikkuisi ainoastaan kömpelösti huonosti sopivassa puvussa, jota vastoin toiselta puolen kaunis mies ei suinkaan tule vähemmän miellyttäväksi, jos hän on "hyvin puettu".

Sama koskee horoskooppia; ihminen ei ole horoskoopin tulos, vaikka tämä niin sanoaksemme järjestää sen liikevapauden asteen, mikä hänellä on; horoskooppi joko enentää tai vähentää hänen kykyään ilmaista todellista itseään.

Tässä kohden vertaus räätälistä näyttää olevan enemmän paikallaan, kuin ensi näkemällä luulisikaan — sillä ihminen valitsee horoskooppina niinkuin ostaja valitsee räätälinsä ja pukunsa. Vertauskuvaa saattaa vielä jatkaa, sillä ajatelkoot ne, joilla nyt on "huono horoskooppi", etteivät "suuremmasta hinnasta" ole hankkineet itselleen parempaa.

Tämän selvittämiseksi kerrottakoon seuraava esimerkki. Otaksukaamme, että tarkastettavanamme on mies, jolla on "Saturnus toisessa huoneessa". Huolimatta kaikista ponnistuksistaan on hänen aina vaikea saada tuloja ja menoja yhtä suuriksi; tehköön mitä tahansa, aina ovat kuitenkin menot suuret ja tulot niukat; ja hänen tekisi mielensä nurista "myötäjäistensä" johdosta, kadehtia paremmin varustettua, jonka ponnistukset elantonsa ansaitsemiseksi palkitaan yhä kasvavalla menestyksellä.

No niin, hänen olisi pitänyt maksaa suurempi hinta vaatteistaan, niin olisi saanut paremmat! Toisin ja suoraan sanoen: hänen olisi edellisissä elämissä tullut ahkeroida saadakseen tasasuhtaisuuden vaistomaisen tunteen, joka on naapurinsa huomattava ominaisuus ja joka tekee sen, ettei tämä osta enempää tai vähempää kuin tarvitsee, niin että hänen toiselta puolen ei tarvitse kärsiä sellaisen varaston suuruudesta, jonka hinta laskee, eikä taas toiselta puolen joudu tappiolle olemalla pakoitettu ostamaan sopimattomalla ajalla. Käyttääksemme itämaalaista sanaa: olisi valmistanut itselleen paremman "karman". Epäilemättä hän sen nyt tekee: tämän elämän vaivat ovat hänelle annetut ainoastaan tuottaakseen hänelle nämä hyveet, joiden puutteen tähden hänen menestyksensä nyt on ehkäisty; vaikka, totta puhuen, hänen nykyiset vaivansa ovat ainoastaan välttämättömiä seurauksia hänen hitaisuudestaan tai huolellisuuden puutteestaan edellisen elämänkokemuksen aikana — aivan yksinkertaisesti sen keinulaudan toinen pää, jonka hän itse on pannut liikkeelle.

Itsestään ymmärtää (tai pitäisi ymmärtää), että tämä on ainoastaan karkea kuvaus siitä sisäisestä prinsiipistä, totuudesta, jota tahdomme selvittää. Lukijan sisäiselle aavistukselle on jätettävä ajatuksen täydentäminen sen eri haaroissa niin pitkälle kuin saattaa olla tarpeen velvoittamatta tekijää jokaisessa "erikoistapauksessa" jatkamaan sovelluttamista jonkinmoisen filosoofisen Euklideksen avulla. Kuitenkin on olemassa yksi kohta, jossa meidän täytyy hiukan viivähtää.

Tarkastakamme vielä kerran räätälikuvaamme. Joskus saattaa huonoon varustukseen olla syynä muukin kuin kitsaus, köyhyys tai aistin puute. Voi esim. "kuluttaa loppuun" vanhan puvun tunteaksensa itsensä oikeutetuksi hankkimaan uuden. Tai saattaa erinäisten toimien takia käyttää vanhaa, eli hylättyä pukua. Vaikea ei ole sovelluttaa vertauskuvaa, sillä joskus saattaa tuntua, että joku sielu saa kantaa "muutama numero liian pientä" horoskooppia — jos tämä sielu on saavuttanut sellaisen kannan, että se tahtoo läpikäydä ne läksyt, jotka maallisella elämällä on opetettavana jatkaakseen kehitystään muualla; mutta sellaiset tapaukset ovat tietysti harvinaisia. Tila sallii ainoastaan viitata mainittuun ajatukseen, mutta monet lukijat tulevat helposti ymmärtämään sisäisen prinsiipin.

Mitä horoskooppiin tulee, saattaa vielä tehdä sen väitteen, että jollei horoskooppi meitä "tee", miksi meille sitten niin ylimielisesti uskotaan kaikki siinä näkyvät rajoitukset. Puhuaksemme vielä kerran vertauksen muodossa voimme vastata tähän kysymykseen seuraavasti: Eihän räätälikään tee miestä, mutta ottaa hänestä mitan! Ja valmis puku on näiden mittaamisten tulos.

Viisas isä ei anna pojalleen uusia vaatteita ennenkuin vanhat ovat tyystin kulutetut ja hän on uusien ja parempien vaatteiden tarpeessa. Ja meidän taivaallinen Isämme on yhtä viisas.

XV LUKU.