— "Oi noita kauniita kiiltomatoja"… virkkoi nuori tyttö, jota tuo salamielisten melskeiden valtaama hiljaisuus rasitti.
Nurmikon reunalla valaisivat pienet, viheriäiset, huohottavat tulet heinänkorsia. Sidonie kumartui ottaakseen yhden hansikkaalleen. Georges polvistui aivan hänen viereensä: ja kyyristyneinä ruohon tasalle kosketellen toistensa hiuksiin ja poskiin, katselivat he tuokion toisiaan kiiltomatojen valossa. Kuinka Sidonie hänestä näytti oudolta ja hurmaavalta tuon viheriän valon kuvastamana, joka hohti hänen kumartuneita kasvojaan kohti ja haihtui hänen aaltoavien hiustensa hienoon verkkoon!… Hän kiersi kätensä tytön vyötäisien ympäri ja äkkiä, huomaten hänen heittäytyvän, likisti häntä rintaansa vasten, pitkään ja huimasti.
— "Mitäs te etsitte?" kysyi Claire, joka seisoi varjossa heidän takana.
Hämillään ja ahdistunein rinnoin vapisi Georges niin kovin, ett'ei hän voinut vastata. Sidonie sitä vastoin nousi ylös hyvin tyynenä ja sanoi, pöyhötellen hamettaan:
— "Ne on kiiltomatoja… Kas kuinka niitä on paljo tänä iltana… ja kuinka ne loistavat!"…
Hänen silmänsä loistivat myös tavattomasta valosta.
— "Tietävät ukkosta varmaan"… jupisi Georges vieläkin kokonaan väristen.
Ukkonen olikin tulossa. Hetkittäin kulki kovia tuuliaispäitä, kuljetellen lehtiä ja pölyä toisesta päästä pyökistöä toiseen, He kävelivät vielä vähäisen ja menivät sitte kaikki kolme saliin. Nuoret tytöt ottivat työnsä, Georges koetti lukea sanomalehteä, sill'aikaa kuin rouva Fromont puhdisti sormuksiaan ja herra Gardinois viereisessä suojassa pelasi biljaardia.
Ilta näytti Sidoniesta kauhean pitkältä. Hän ei halunnut muuta, kuin päästä olemaan yksin, vapaana ajatuksineen.
Mutta hänen pienen huoneensa hiljaisuudessa, kun hän oli sammuttanut tulen, joka haittaa ajatuksia liian selvään valaisemalla todellisuutta — sielläpä sitä oli mietteitä ja riemastusta!… Georges rakasti häntä, Georges Fromont, tehtaan perillinen!… He menisivät naimiseen; hän tulisi rikkaaksi… Tuossa turhamielisessä sielussa, näet, ei ensimmäinen lemmen suudelma herättänyt muuta, kuin kunnianhimon ja ylellisyyden aatteita.