(Menee.)
(Isebel tulee vartijan kera oikealta ja katsoo tuikeasti
poistuvaan Asariaan; vartija menee paikalleen verannalle.)
ISEBEL (Ahabille).
Ken on tuo mies? Ja mitä tahtoi hän?
AHAB.
Kaks kysymystä, ja niin kiivaasti!
ISEBEL.
Ken oli hän?
AHAB.
Kai oisit tuntenut,
Jos kasvot oisit nähnyt tarkemmin.
Hän Asaria Jorainpoika oli,
Min kihlatulta neitseyden vei Baal.
Sa muistanet sen, että tyttö-hupsu
Lopetti sitten omat päivänsä.
Mun tuli heitä molempia sääli.
ISEBEL.
Ja mitä tahtoi sinulta nyt mies?
AHAB.
Mun aikoi murhata, vaan vallan voitti
Parempi luonto.
ISEBEL.
Minkä rangaistuksen
Hän sulta sai?
AHAB.
Ei mitään rangaistusta.
Vaan Baalin liiallista julkeutta
Lupasin estää.