RAIMUND.
Miten sanookaan Racine:
Ei aina juhlaa lemmen valaista tuohuksin.
On mahdollista, että Saapasjalkakissa polveutuu niistä kissoista, jotka vetivät Frejan, skandinaavisen Venuksen, vaunuja. Kattokourujen notaarit eivät kumminkaan virka siitä mitään. Tunnetaan eräs hyvin vanha egyptiläinen aurinkokissa, sama kuin Ra, joka puhuu eräässä herra de Rougén kääntämässä hautausmenohymnissä, näin sanoen: "Minä olen se suuri kissa, joka oli elämänpuun tien varrella, Anissa, sen suuren taistelun yönä." Mutta tuo kissa on kushiitti, Hamin lapsia. Saapasjalkakissa on Jaafetin heimoa, enkä minä käsitä, kuinka ne voitaisiin liittää toisiinsa.
LAURA.
Oliko tuolla kushiittikissalla, josta hautajaismenohynminne perin hämärästi puhuu, kerjuureppu ja saappaat?
RAIMUND.
Siitä ei ole mitään mainittu. Markiisin kissan saappaat ovat verrattavissa niihin seitsemän peninkulman saappaisiin, jotka Peukaloinen vetää jalkaansa ja jotka esittävät vertauksellisesti valon nopeutta. Oppineen herra Gaston Paris'n mukaan oli Peukaloinen alkujaan eräs arjalainen jumala, taivaallisten härkien ajaja ja varastaja kuten Hermes-lapsi, jota maljakkojen maalaajat eivät sijoita kehtoon vaan kenkään. Kansan mielikuvitus sijoitti Peukaloisen Otavan pienimpään tähteen. Mitä tulee saappaisiin, kuten sanotaan, niin tiedättehän, että Jacquemart, joka valmisti varsin kauniita syövytyksiä, keräsi itselleen runsaan kokoelman jalkineita. Jos tahtoisi hänen esimerkkiään noudattaen laatia mytologisia jalkineita käsittävän museon, niin yksi lasikko ei riittäisi. Seitsemän peninkulman saappaitten, Hermes-lapsen kengän ja Saapasjalkakissan jalkineitten viereen olisi sijoitettava täysikasvuisen Hermeen siipianturat, Perseuksen sandaalit, Athenen kultakengät, Tuhkimuksen tohvelit ja Marian, pikku venakon, ahtaat lapikkaat. Kaikki nämä jalkineet ilmaisevat tavallaan valon nopeutta ja taivaankappaleitten liikettä.
LAURA.
Eikö olekin erehdytty, kun on väitetty Tuhkimuksen tohvelien olleen lasia? Eihän voi ajatella jalkineita, jotka ovat samaa ainetta kuin vesikarahvi. Oravannahkakengät, toisin sanoen turkiskengät, ovat paremmin käsitettävissä, vaikka onkin mieletöntä antaa sellaiset jalkineet tytölle, joka lähtee tanssiaisiin. Niihin puettuna Tuhkimus varmaan oli kuin kyyhkynen höyhenjalkainen. Niin kuumissa kengissä tanssiakseen hänen täytyi olla pieni hurjapää. Mutta nuoret tytöt ovat kaikki hurjapäitä: he tanssisivat, vaikka anturat olisivat lyijyä.