Ranka. Mainio! Arvoisa nimismies missä tahansa! Se on herjausta. Ajatteleppa, jos olisi sattunut joku, esimerkiksi maaherra tai muita — ei, kyllä minä sen löylytän!
Tarpala (tarkastellen paperia). No, se todistaa vain, että hän on sukkelasuinen. Vahinko, että hän on vanhapiika. Tämä on hyvä ilmoitus. Mistä hiivatista hän tietää sen varkaan tuntomerkit?
Ranka. Minkälaiset merkit?
Tarpala. Juurihan itse luit!
Ranka. Minä en ajatellut muuta kuin sitä, mitä hän oli kirjoittanut minusta. — Totta vie! Suuri mies, musta tukka, nokikäpälä, vasen ukkovarvas poissa — missä hitossa on sama ansioluettelo?
Tarpala. Mitä nokista ammattia hän voinee harjoittaa?
Ranka. Viinankeittoa! Nyt muistan. Se on Viina-Kustaan ansioluettelo! Kas vain sitä roistoa, se häärää täällä päin varastelemassa, ja me etsimme kokonaan toisaalta!
Tarpala. Niinpä saat lopuksi kiittää opettajatarta hänen pirteästä ilmoituksestaan!
Ranka. Se mies on saatava kiinni. Myötäänsä onkin osannut väistellä. Pitää heti telefonoida ympäri ja ajaa takaisin kirkolle järjestämään jahtia. Ja minä aioin näillä main viivyskellä ja olin iloinen, kun tapasin sinut.
Tarpala. Hauska kuulla!